Johtamisen trendit ja tulevaisuus

Nykytrendit johtamisessa

Yleiskäsitys entisaikaisesta johtajuudesta oli maskuliininen johtaminen. Muuton on ollut kuitenkin merkittävä, ja johtajuutta pyritään muuttamaan koko ajan tasa-arvoisemmaksi. Nykyajan johtaja on kuunteleva, keskusteleva ja jokaisen alaisen yksilöllisyyttä kunnioittava ja kannustava. Vaikka muutos on tapahtunut, niin keskuudestamme löytyy vieläkin vanhanaikaisia johtajia. Nykyajan ihannejohtaja on neuvotteleva, kaikki osapuolet huomioonottava ja analysoiva johtaja. Johtajalla on alaisensa, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn työtehtävään. Johtajan rooli on saada näistä ammattilaisista mahdollisimman hyviä tuloksia ja motivoida heitä työskentelemään. Esimies on avainasemassa alaisten motivoinnissa, sillä kun on hyvä ilmapiiri, niin kaikilla on mukavampaa olla töissä. Motivaatio ei synny käskyttämällä eikä uhkaamalla, ei välttämättä edes rahalla. Motivaatio on synnytettävä työn mielekkyydellä ja yhteistyön avulla. Kun johtaja ottaa oman roolinsa vakavasti ja haluaa kehittää henkilöstön toimintaa positiivisuuden kautta, niin se on ratkaisevassa roolissa työpaikan tunnelman ja ilmapiirin luomisessa. (Proakatemia, 2018)

Tulevaisuuden johtaminen

Tulevaisuudessa johtamisen ja työelämän uskotaan muuttuvan ympärillä olevamme maailman murroksen myötä. Yhteiskunta on menossa jatkuvasti kohti digitaalisempaa elämää ja muutosta, josta on puhuttu jo muutama vuosikymmen. Vaikka johtamisessa on tapahtunut paljon muutosta vuosien saatossa, niin todennäköisesti tulevaisuudessa ja johtamistavoissa tulee näkymään suuriakin muutoksia. Saadaksemme tulevaisuuden johtamistavasta kuvan, tulee tietenkin huomioida työelämän vallitsevat trendit ja huomioida esimerkiksi asiantuntijoita, yritysjohtajia, sekä työelämän vaikuttajia, joilla on paras näköala ja mielikuva tulevaisuudesta ja muutoksista. Tulevaisuuden työelämään tulee vaikuttamaan erilaiset nopeat muutokset, kuten teknologiakehitys, palveluyhteiskunta, asiakasorientoituminen ja lisääntyvä osaamisen tarve. Nämä kaikki asettavat uusia vaatimuksia johtamiselle. Tulevaisuudessa viestintätaito ja vuorovaikutuskyky nousevat tärkeimmiksi työkaluiksi tulevaisuuden johtamisessa. Henkilöstö kaipaa merkityksellisyyden tunnetta ja läsnäoloa, kuuntelijaa ja osallisuuden tunnetta. Tulevaisuuden henkilöstöjohtajan tulisi kohdata jokainen työntekijä yksilönä, jonka kautta saadaan jokaisen yksilön osaaminen hyödynnettyä yhä paremmin. Sekä osallistuttamalla koko työyhteisöä ideoimiseen ja asioiden kehittämiseen, saadaan työntekijät yhä motivoituneemmaksi ja saadaan osaamista levitettyä työyhteisön kesken. Tulevaisuudessa johtajan on tärkeää olla joustava ja omata hyvä itsetuntemus, jonka kautta saadaan esimerkiksi koko työyhteisöstä yhtenäinen ja toimiva.

Tulevaisuuden johtajan tulee osata hyödyntää erilaisia sähköisiä työkaluja, kuten esimerkiksi Teams, Google Drive ja Microsoft 365, sillä työajan käytön kannalta on erittäin hyvä hyödyntää verkossa pidettäviä kokouksia ja koulutuksia, sekä etätyö ja etäjohtaminen on yhä suositumpaa nykypäivänä. Etäjohtaminen antaakin mahdollisuuden vastuun jakamiseen ja johtajuuden hajauttamiseen, kun saadaan työyhteisössä aikaiseksi itseohjautuvuutta ja saadaan näin työyhteisöä yhä aktiivisemmaksi. Etäjohtamisen kautta mahdollisuutena on saavuttaa luottamuksellisempaa, ihmisläheisempää ja avoimempaa johtajuutta, mutta kuitenkin siinäkin on olemassa riskinsä. Riski voi esimerkiksi olla toimintamallissa se, että aletaan kaipaamaan takaisin selkeämpää organisaatiorakennetta, ennustettavuutta ja jatkuvuutta, jota on ollut ennen etätöiden alkamista. (Laitinen, 2017, s. 12) 

Eettisen johtamisen trendit ja tulevaisuus

Eettisyys, inhimillisyys ja vastuullisuus ovat ajantasaisia trendejä Niiden merkitys yrityksen toiminnassa ja johtamisessa korostuu yhä enemmän. Mitä enemmän keskitytään inhimillisyyteen, onnellisuuteen ja hyvinvointiin, sitä enemmän tarvitaan eettistä johtamista ja johtajuutta. Keskeinen osa johtamisen ja varsinkin eettisen johtamisen kehittämistä on rehellinen ja taitava itsereflektio. Johtajat vaikuttavat omalla esimerkillään koko organisaation toiminnan sävyyn. Työntekijät tavallisesti katsovat miten oma pomo ja työyhteisö toimivat ja työskentelevät sen mukaisesti. (Salo, 2017, s.34)

Seuraavaksi mietitään esimerkkejä eettisestä ja epäeettisestä johtamisesta. Johtajalla, joka toimii eettisesti, on kyky ja halu itsereflektioon ja oman kehittymiseen. Hän johtaa strategisesti ja näkee toiminnan kokonaisuutena. Hän ottaa myös huomioon toimialan kustannustekijöitä. Vastakohtana olisi esimies, joka uskoo tietävänsä jo kaiken, eikä halua oppia uutta, vaan paneutuu vain yksityiskohtiin. Johtaja analysoi johtamistilanteita useammasta eri näkökulmasta ja päätöksen seurauksia, eikä heti valitse ratkaisumallia, johon on totuttu. Johtaja tunnistaa omat arvonsa, kommunikoi ja johtaa niiden mukaisesti. Eettiseen johtamiseen kuuluu kyky ja halu johtaa vastuullisesti ja rohkeasti, kuunnella ihmisiä ja olla läsnä heidän työarjessansa. Sekä kyky ja halu varmistaa tiedonkulku ja sen toimivuus yrityksen sisäisesti. Johtajalla löytyy myös rohkeutta johtaa ja käyttää erilaisia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen ja parantamiseen. (Juuriharja, n.d.)

Etiikan ja eettisen johtamisen tutkimista tulisi ehdottomasti lisätä julkisissa organisaatioissa, sillä sen merkitys korostuu julkisessa päätöksenteossa tulevaisuudessa yhä enemmän. Muutos toiminnassa haastaa perinteiset johtajuusmallit ja herättää pohtimaan uusia keinoja johtaa yhä inhimillisemmällä tavalla organisaatiota ja se vaikuttaa myös koko työyhteisöön. Perinteisen tuottavuus- ja tehokkuusmallin väistyminen lisää tarvetta osallistavalle, innostavalle, vuorovaikutukselliselle, eettiselle sekä vastuulliselle johtajuudelle. Eettinen, inhimillinen ja vastuullinen johtaminen kannattaa. Se tuo organisaatiolle parhaita kilpailuvaltteja suhteessa muihin toimijoihin ja niiden vahva kehittäminen luo organisaatiolle merkittäviä kilpailuetuja. Vastuullista tapaa toimia ja johtaa pidetään yhtenä merkittävimmistä organisaation kilpailuvalteista. Eettinen johtaminen on pitkäjänteistä ja tavoitteellista toimintaa, sen parhaat tulokset eivät välttämättä näy hetkessä, vaan se kehittyy yhdessä organisaation, henkilöstön ja johtajiston kanssa omaan muotoonsa. Eettinen johtaminen lisää organisaation näkyvyyttä eri toimijoille vastuullisena sekä lisää myös henkilöstön työhyvinvointia, motivaatiota sekä sitoutumista organisaatioon. (Salo, 2017, s. 37-38)

Trendien haasteet ja mahdollisuudet johtamiselle

Organisaatioiden muuttuminen tulee jatkumaan tulevina vuosina, jonka takia tulevaisuuden trendit ovat kiinnostava ja merkittävä puheenaihe. Viimeisten vuosien aikana yleisimmät trendit olivat ketteryyden levittäytyminen ja palvelumuotoilu. Molempien rakennus on tehty rauhassa organisaatioihin, ja osa on niistä saanut hyötyjäkin. Ketteryyden levittäytyminen ja palvelumuotoilun teemat tulevat jollain tapaa jatkumaan seuraavina vuosina ja voidaan uskoa. että ne ottavat askeleen kohti parempaa arvon tuottoa. Kehittyvä teknologia on jatkuvaa ja automaatioaste niin tuotteissa kuin niitä kehittävissä organisaatioissa kasvaa jatkuvasti. Viiden vuoden päästä automaatio ja tekoäly mahdollistavat tehtäviä, joiden ei voida kuvitellakaan olevan vielä mahdollisia. Tämä vapauttaa ihmisille aikaa tehdä niitä asioita, joissa pystymme tekemään työn paremmin kuin koneet, "ratkoa moniulotteisia haasteita".

Maailmanpoliittisessa ja ideologisessa ympäristössä on viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Ilmastonmuutos, muuttoliikkeet ja personoituva media muuttavat ihmisiä. Ihmiset Muuttuvat yhä enemmän ja ääriajattelu kaikissa muodoissaan kasvaa. Näkymät organisaatioissa ja niiden kehityksessä tulee ottaa huomioon ja reagoida niihin sen mukaisesti. Voittavat organisaatiot pystyvät hyödyntämään nämä ilmiöt, häviävät kohtaavat isoja ongelmia. Kun tähän kaikkeen tapahtuvaan muutokseen ottaa mukaan myös sen, että monissa organisaatioissa digitaaliseen kehittämiseen lähdetään jo valmiiksi takamatkalta, joten tulevat vuodet tulevat olemaan kiireisiä. (Contribyte, 08.01.2020)

Pohdinta

Yhteenvetona työhyvinvointi on siis suuressa osassa johtamista. Henkilöstö ja esimiehet haluavat voida hyvin ja on löydetty keino johtamisen kautta, millä työhyvinvointia voitaisiin lisätä. Yksittäiset työhyvinvointi päivät eivät lisää kokonaisuudessa motivaatioita työhön, vaan siihen vaikuttaa jokapäiväinen yhteishenki työpaikalla.

Suomen tasolla, kun katsotaan työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta ottaen huomioon johtamisen ja työntekoon vaikuttavat trendit. Voidaan todeta, että haasteita on edelleen, muuttuneen lainsäädännön, sekä ajatusmaailman takia on vaikea sovittaa kaikkea yhteen niin, että jokaisella on hyvä olla. "aina joku tulee pahastumaan jostain". Tasa-arvon trendi ja osittain valtion määräämä säännös pakottaa Työnantajaa sopeutumaan ajatukseen antaa tasa-arvoinen kohtelu jokaiselle riippumatta ulkoisista tekijöistä. Haasteena nähdään myös jo entisestään muuttuva viestimisen digitalisaatio ja asioiden oleminen sähköisenä. Henkilökohtainen ohjaaminen ja kehittäminen saattavat unohtua jopa kokonaan johtamisen työstä. Automatisaatio saattaa tulevaisuuden trendinä alkaa hoitaa asioita, jotka ovat olleet johtamiselle elintärkeitä luottamuksen välineitä työnantajan ja työntekijän suhteessa. Tämä voi muuttaa työnteon ja luottamuksellisen, sekä arvopohjaisen työnteon vakituisesti.

Lähteet:

Laitinen, L. (2017). Tulevaisuuden johtaminen muuttuvassa ympäristössä. Opinnäytetyö. Liiketalouden koulutusohjelma. Oulun ammattikorkeakoulu. Haettu 1.5.2021 osoitteesta https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/126852/Laitinen_Ella.pdf?sequence=3

Juuriharja. (n.d.) Eettinen johtaminen. Haettu 24.4.2021 osoitteesta https://www.juuriharja.fi/eettinen-johtaminen

Proakatemia (2018). Johtajuus nykypäivänä. Haettu 19.04.2021 osoitteesta https://esseepankki.proakatemia.fi/39847-2/

Salo, A. (2017). Eettisyys on vahva valttikortti nyt ja tulevaisuudessa. Pro gradu -tutkielma. Sosiaali- ja terveyshallintotiede. Vaasan yliopisto. Haettu 24.4.2021 osoitteesta https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/5114/osuva_7757.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tuoteorganisaatioiden tulevaisuuden trendit vuosille 2020-2025, Hämäläinen H. 08.01.2020. Haettu 15.04.2021 osoitteesta https://contribyte.fi/2020/01/08/tuoteorganisaatioiden-tulevaisuuden-trendit-vuosille-2020-2025/