Työsuhde, sopimukset ja työmarkkinat
Työsuhteeseen liittyvät käsitteet
Työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet
Työehtosopimukset
Työsopimuslakia säädetään myös eduskunnan päätösten mukaan. Työsopimuslakia sovelletaan työsopimukseen, jolla työnantaja ja työntekijät solmivat sopimuksen tekemään työtä ja saamaan siitä palkkaa. Tätä lakia ei sovelleta julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen eikä julkisoikeudellisen palvelusvelvollisuuden täyttämiseen, tavanomaiseen harrastustoimintaan eikä sellaiseen työsuoritusta edellyttävään sopimukseen, josta säädetään erikseen lailla. Työsopimus voidaan laatia suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti, mutta työntekijän on suositeltava vaatia se kirjallisesti, jotta kaikki tiedot, olisi kaikkien luettavissa. (Työsopimuslaki 55/2001)
Yleissitovat työehtosopimukset koskevat järjestäytymättömiä, eli työnantajaliittoon kuulumattomia työnantajia. (Työsuojelu, n.d.)
Työehtosopimuslakia säädetään eduskunnan päätöksen mukaisesti. Työehtosopimus eli TES on sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja tai rekisteröity työnantajain yhdistys solmii yhden tai useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa on noudatettava. Työehtosopimus tehdään kirjallisesti. (Työehtosopimuslaki 436./1946)
Työmarkkinoiden toiminta
Työikäiset ihmiset muodostavat työmarkkinoiden tarjonnan, yritykset ja julkinen talous kysynnän.
Työmarkkinoita, kuten kaikkia muitakin markkinoita voidaan tarkastella kysynnän ja tarjonnan mukaan. Työmarkkinoita onkin vaikea nähdä kauppapaikkana, jossa yksittäisten toimijoiden välinen kilpailu määrittäisi pelkästään työllisyyden ja palkkatason. Työmarkkinoihin kuuluu eri sektoreiden työpaikkoja ja työnantajina voi toimia valtio, kunta tai yksityisen sektorin yritykset. Työt voivat olla osa-aikaisia, kokopäivätyötä tai kolmivuorotyötä, sekä kaikkea siltä väliltä riippuen työnantajan tarpeesta työllistää työntekijää.
Työmarkkinoilla toimii päänsääntöisesti kaksi toimijaa, työnantajat ja työntekijät. Nämä kaksi toimijaa haluavat työmarkkinoilla mahdollisimman suuren hyödyn itselleen, eli työntekijät yrittävät tavoitella mahdollisimman korkeaa palkkaa, kun taas työnantaja haluaa saada alaisekseen mahdollisimman ahkeran ja aikaansaavan työntekijän. Työnantajan tehtävänä on vastata työvoiman kysynnästä. Työnantaja haluaa maksimoida tuotoksen, joka on mahdollista työntekijän työnpanoksen avulla. Työntekijät puolestaan tarjoavat osaamistaan ja työpanostaan työnantajan käyttöön korvausta vastaan. (Lindholm, Arola, Jalonen, Kauppinen, 2010, s.79)
Suomen työmarkkinat ovat jäykemmät kuin kilpailijamaissa. Suomessa valtio pyrkii antamaan tukirahoja yrityksille, jotta he voivat kehittää omaa toimintaansa, ja siten myös pitää työntekijöitä estääkseen työttömyyden. Työmarkkinoilla on tärkeä vaikutus, sillä muuten talous ei kasva eivätkä ihmiset vaurastu ilman työntekoa. Ilman työttömyyttä ihmisten ansaitsevista rahoista kulutetaan tuotteisiin ja palveluihin, näin saadaan raha kulkemaan valtion sisällä. Työmarkkinat määrittelevät ihmisten palkkatasoa ja työttömyyttä. (Yrittäjät, n.d.)
Tällä hetkellä työttömiä ja työnhakijoita on koronan takia jopa 80 000 enemmän kuin muutoin olisi. Työllisyyden heikentymisen seurauksena talouskasvu hidastuu. Työttömiä oli elokuussa 2020 neljännes enemmän kuin vuosi sitten. Suomi on selvinnyt useimpia muita maita paremmin työmarkkinoilla koronan aikana. Kun suurin lomautusaalto on saatu pääosin purkautumaan, niin huomio tulisi kiinnittää teollisuuteen. Sillä on suuri vaikutus koko talouteen. (Parviainen, Pantzar, 2020, Yle Uutiset)
Toimijat työmarkkinoilla
Työntekijöillä ja työnantajilla on omat keskusjärjestönsä. Työntekijöiden keskusjärjestöt ovat Suomet Ammattiliittojen Keskusjärjestö, Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö ja Toimihenkilöjärjestö. Työnantajakeskusjärjestöjä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Valtion työmarkkinalaitos ja Kirkon työmarkkinajärjestö. Keskusjärjestöjen alla toimii ammattiliitot ja -järjestöt. Suomen hallitus osallistuu myös mahdollisesti työmarkkinaneuvotteluihin järjestöjen kanssa. (Heikkinen, 2017)
Työsuhteen solmiminen ja päättäminen
Solmiminen
Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi (Työsopimuslaki 2010/1224 § 3). Työsuhteen solmimiseen vaaditaan kahden osapuolen suostumus.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.
Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palkataan 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, tämän pykälän 1 momentin mukaisesta koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen (Työsopimuslaki 2016/1448 § 4)
Päättäminen
Työsopimus voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen sopimus. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus päättyy irtisanomisajan jälkeen, kun työnantaja tai työntekijä on irtisanonut sopimuksen. Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen ainoastaan asiallisesta ja painavasta syystä. Tällaisia voivat olla syyt, jotka johtuvat työntekijästä, taloudellisista, tuotannollisista ja työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä.
Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvia velvoitteita, ei saa irtisanoa, ennen kuin hän on saanut varoituksen ja siten mahdollisuuden korjata menettelynsä. Kun työsuhde puretaan, se päättyy välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Koeajalla kumpi osapuoli tahansa voi purkaa työsopimuksen. Purku koeajalla ei saa perustua syrjiviin tai epäasiallisiin syihin.
Työsopimuksen saa purkaa vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena pidetään sitä, jos toinen sopijapuoli on rikkonut tai laiminlyönyt velvoitteitaan niin vakavasti, että toisen sopijapuolen ei voi edellyttää jatkavan työsuhdetta edes irtisanomisajaksi. (Te-palvelut, n,d)
Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista joko sovitun määräajan kuluessa umpeen tai sen työn valmistuttua, joka työsopimusta tehtäessä sovittiin tehtäväksi työsuhteen aikana. Määräaikaisen työsopimuksen voi irtisanoa vain, jos työntekijä ja työnantaja sopivat irtisanomismahdollisuudesta joko työsopimuksessa tai työsuhteen aikana.
Työsuhteen päättämisestä ilmoitetaan toiselle osapuolelle henkilökohtaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan ilmoitus toimittaa postilla tai sähköpostilla. Työnantajan on kuultava työntekijää ennen työsuhteen päättämistä. Työntekijän pyynnöstä työnantajan on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti työsuhteen päättymispäivä ja tiedossaan olevat perusteet. Työntekijälle on varattava aikaa esittää oma kantansa asiassa. Hänellä on myös oikeus käyttää avustajaa. (työsuojelu, 10.02.2021)
Pohdinta:
Omasta kokemuksesta voimme kertoa, että työsuhteiden solmimiset ja päättämiset ovat olleet hyvä ja helpohkoja kokemuksia. Jokainen meidän tiimiläinen on ollut joskus kesätyöntekijänä, määräaikaisessa työsuhteessa ja usein ammattiyhdistyksiin kuulumattomana. Onneksi meillä kaikilla on ainoastaan hyviä kokemuksia kesätyöpaikoista, eikä esimerkiksi ammattiyhdistyksiin kuulumattomina meidän oikeuksia tai velvollisuuksia ole kierrelty. Meistä jokainen työsopimusta solmiessaan on ollut tarkka ja olemme perehtyneet tarkasti siihen ennen sen allekirjoittamista, jotta olemme olleet tietoisia siitä, mitä olemme olleet sopimassa ja mihin olemme olleet sitoutumassa. Kuitenkin työsuhde sisältää runsaasti oikeuksia ja velvollisuuksia, joita tulee noudattaa, eikä nekään ole aina yksiselitteisiä. Esimerkiksi yhdellä meidän tiimistä on ollut määräaikainen työsopimus, jossa työterveys astui voimaan vasta kolme kuukautta työssäolon jälkeen. Ja tässä tilanteessa, kun työterveyshuollon suhteen oli hieman epäselvyyksiä, se tuotti päänvaivaa missä pystyi näiden kolmen kuukauden aikana hoitamaan mahdolliset terveyteen liittyvät asiat. Melkein jokainen meidän tiimistä on tulevana kesänä menossa myös kesätöihin ja uusiin paikkoihin mennessä, tulee tietenkin ottaa huomioon työpaikan käytännöt ja säännöt. Kesätyöntekijäksi mennessä yleisesti ottaen ollaan määräaikaisessa suhteessa, jolloin on sovittu alkamispäivämäärä ja loppumisajankohta. Tällöin tulee tietenkin ottaa huomioon se, ettei lähtökohtaisesti määräaikaista työsuhdetta lähdetä purkamaan, ellei tule jotain todella painavaa syytä eteen ja tietenkin työt aloittaessa on tärkeää tiedostaa koeaika ja sen aikana molempien osapuolien mahdollisuus työsuhteen purkamiselle. Näin muutaman vuoden jo olleena työelämässä, voimme jo todeta, että olemme jo hyvin tietoisia omista oikeuksistamme työelämässä. Olemme liittyneet esimerkiksi ammattiyhdistyksiin, jotka valvoo tietenkin meidän jäsenten oikeusturvan toteutumista ja muutenkin liitosta on helppo saada vastauksia, jos jotakin mietityttävää ilmenee työelämää ajatellen.
Työsuhteiden päättämiset on myös mennyt kaikkien tiimiläistemme kohdalla hyvin. Kukaan meistä ei ole saanut potkuja, eikä meitä ole irtisanottu esimerkiksi asiattomista syistä. Saamme myös olla kiitollisia, ettei vallitsevan pandemian takia kukaan meistä menettänyt työpaikkaansa taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Aina, kun joku meistä on joutunut irtisanoutumaan, oli se sitten uuden työn takia tai muuton takia, olemme saaneet suoritetusta työstä työtodistuksen joko henkilökohtaisesti tai postitettuna.
Lähteet
Heikkinen, S. (2017) Tupo, TES ja työtaistelu - ymmärrätkö työmarkkinoiden sanastoa?. Haettu 17.03.2021 osoitteesta https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/28/tupo-tes-ja-tyotaistelu-ymmarratko-tyomarkkinoiden-sanastoa
Koskinen, S. (2019). Professors Studio: työoikeuden professori Seppo Koskinen. Turun yliopisto. Haettu 17.03.2021 osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=czgep_iCCk0
Lindholm, T. Arola, P. Jalonen, K. Kauppinen, S. (2010). Kansalainen ja talous. Helsinki. Edita Prima Oy.
Parviainen, A. & Pantzar M. kirjain (2020). Miksi työllisyysluvut laskevat ja miten alas ne voivat vielä vajota? Kysyimme asiantuntijoilta, mitä piilee synkkenevien lukujen takana. Haettu 18.03.2021 osoitteesta https://yle.fi/uutiset/3-11557272
Sairaanhoitajat (n.d.) Työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet. Haettu 17.03.2021 osoitteesta https://sairaanhoitajat.fi/tyohyvinvointi/tyontekijan-ja-tyonantajan-oikeudet-ja-velvollisuudet/#:~:text=Ty%C3%B6nantajan%20oikeuden%20ja%20velvollisuudet,purkaa%20ty%C3%B6sopimus%20lain%20sallimissa%20rajoissa
Te-palvelut. (n.d.). Työsuhteen päättäminen. Haettu 23.03.2021 osoitteesta https://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/loyda_toita/tyosuhdeasiat/tyosuhteen_paattaminen/index.html
Työehtosopimuslaki 436./1946. Haettu 17.03.2021 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1946/19460436
Työsopimuslaki 55/2001. Haettu 17.03.2021 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055
Työsuojelu. (n.d.). Työehtosopimus. Yleistä aiheesta. Haettu 17.03.2021 osoitteesta https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/tyoehtosopimus
Työsuojelu. (2021). Työsuhteen päättyminen. Haettu 23.03.2021 osoitteesta https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/tyosuhteen-paattyminen
Yrittäjät. (n.d.). Työmarkkinat. Haettu 18.03.2021 osoitteesta https://www.yrittajat.fi/tyomarkkinat-595898