Tiimityötaidot
Tiimin ja ryhmän ero
Tiimi eroaa laadullisesti ryhmästä. Tiimeissä jokainen jäsen motivoi toista työskentelemään aktiivisesti ja luovasti. Lisäksi tiimeissä keskustellaan avoimesti, jonka avulla saavutetaan yhteisiä tavoitteita. Tiimi käsitteenä on pieni joukko ihmisiä, jotka ratkaisevat yhdessä jotain tiettyä ongelmaa. Tiimin jäsenillä on merkittävät työroolit, yhteiset tavoitteet ja osaamiset, jotka täydentävät toisiaan. Ryhmällä taas tarkoitetaan kahden tai useamman henkilön joukkoa, jotka ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa keskenään ja jolla ovat yhteiset tavoitteet. (Koskinen, 2017, s.7)
Johtajuus on yksi suurista tekijöistä, mikä erottaa tiimin ryhmästä. Ryhmässä voi olla vain yksi johtaja, kun taas tiimissä voi olla useampia johtajia. Ryhmätyöskentelyssä jokaisella jäsenillä oma henkilökohtainen alue, josta on vastuussa, ja onnistuminen arvioidaan jokaisen jäsenen työpanoksesta. Tiimin jäsenillä voi olla myös yksittäiset vastuualueet, mutta onnistumisen kannalta tärkeintä on koko tiimin aikaansaama tulos. Ryhmän toimintamalli koostu suunnittelusta, päätöksenteosta, sekä tehtävien delegoimisesta yksittäisten jäsenien kesken. Toisin kuin tiimissä yhdessä suunnitellaan, tehdään päätöksiä, ja lopuksi yhdessä etsitään ratkaisu ongelmaan, joka on havaittu. (Surbhi, 2018)
Tiimin roolit
Toimivan tiimi aloittaa työskentelyn hyvällä alkukartoituksella, jossa selvitetään omat vahvuuden osa-alueet, miten toimia tehokkaasti tiiminä ja mikä on tehtävän tarkoitus, sekä miten se hoidetaan tiiminä. Eri testien avulla voidaan määrittää hyvinkin tarkasti mitkä ovat omat vahvuudet ja millainen tiimipelaaja kukin on. Keskustelu testin tuloksista luo käsityksen kaikille eri henkilöiden vahvuuksista ja piirteistä tiimityöskentelyssä. Vahvuuksien ja heikkouksien läpikäynti antaa käsityksen sille millainen tiimi tullaan perustamaan. Tiimi myöskin tekee sopimuksen missä tehdään suunnitelma annetulle työlle ja sen toteuttamiselle.
Toimintatapojen määrittäminen antaa jokaiselle tiimin jäsenelle selvyyden siitä mitkä ovat tiimissä asetettujen tavoitteiden päämäärä. Tehtävät, jäsenten vastuut ja tehtävien aikataulutus on perusta kaikelle toiminnalle toimivan tiimin ytimessä. Roolien vastuut määräytyvät oman osaamisen ja ominaispiirteiden pohjalta, jonka myötä tiimien rooleista rakentuu kokonaisuus, mikä toimiessaan on tehokkaampi kuin yksilön tuottama työpanos. Toimivalla tiimillä roolit on jaettu niin, että toimintaa voidaan myös analysoida ja kehittää toimintatehokkaammaksi. Hyväksymällä oman roolin työnteko on lähtökohtaisesti sujuvaa ja mutkatonta. (Laine, 2020)
Hyvä tiimi
Hyvä tiimi on kokonaisuus, joka perustuu vuorovaikutuksen tehokkuuteen. Tiimi on tuottava ja tuloksellinen silloin, kun se työskentelee kohti yhteistä päämäärää niin, että resurssit on oikein kohdennettu ja jokaisen tiimin jäsenen kapasiteetti on hyödynnetty. Kun viestintä on toimivaa tiimin kesken ja jäsenten välillä vallitsee tasa-arvo, lopputulokset tiimin kesken ovat laadukkaita ja tiimi osaa tarkastella omaa tekemistään, ympäristöään ja tulevaisuutta kriittisesti ja reflektoiden. (Aalto OpenLearning, n.d.)
Hyvän tiimin tunnusmerkkeinä toimii luottamus ja vahva tiimihenki. He ovat yhdessä ymmärtäneet ja hyväksyneet tietyn toimintamallin ja pelisäännöt, jonka mukaan toimitaan. Toimintamallin ja periaatteiden sisäistämisen jälkeen tiimit saavat asioita nopeammin tehtyä ja osaavat ratkaista monimutkaisia ongelmia, käyttäen hyödyksi jokaisen tiimiläisen erilaista osaamista. Onnistuminen on kiinni jokaisen tiimiläisen antamasta panoksesta ja erityisosaamisesta ja onkin tärkeää, että jokaisella jäsenellä on selkeä vastuualue ja rooli, jolloin jokaisen tiimiläisen ei tarvitse osata kaikkea, vaan osaaminen jaetaan ryhmässä. Vaikka tiimi olisi hyvä, siinä voi ilmetä ongelmia, joita tulee osata ratkaista tiimin kesken. Hyvän tiimin kesken ongelmia voidaan ratkaista ongelmanratkaisumallilla, jolloin ristiriidat ratkaistaan osapuolten läsnä ollessa ja ongelmaa osataan analysoida ryhmän kesken niin, että tulevaisuudessa osataan paremmin varautua ongelmiin ja kääntää ongelma tavoitteeksi eli ongelman vastakohdaksi. Ongelmat usein vahvistavat tiimin jäsenten vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja, keskustelun tasapuolisuutta ja jäsenten keskinäistä kunnioitusta ja luottamusta, sekä tunneälykkyyttä. Nämä ovat juuri niitä taitoja, mitä tarvitaan hyvän tiimin toimimiseen ja jotka tukevat tiimin toimivuutta. (Hirvanen, 2019)
Tunnetaidot/luonteenpiirteet
Tiimeissä yleisimmät tunnekaappauksen laukaisijat ovat kunnioituksen puute, epäoikeudenmukainen kohtelu sekä epärealistiset aikataulut. Tunneälykkäissä työpaikoissa työryhmien yhteistyöt, ristiriitojen ratkaisutavat ja empaattisuus ovat tehokkaampia ja vahvempia kuin perinteisessä organisaatiossa. Hyvä yhteishenki luodaan empatian ja sosiaalisten taitojen avulla. Tällaisessa tiimissä riitoja ja erimielisyyksiä pystytään ratkaisemaan nopeammin. (Hepo-oja, Oikarinen, Veijola, 2019, s. 25-26)
Tunneälyllä on kolme eri tasoa. Ensimmäinen niistä on kyky tunnistaa ja käsitellä tunteita, toinen on kyky ilmaista tunteita rakentavasti ja kolmas on kyky käyttää tunteita strategisesti, ja ennakoida niiden vaikutuksia. Ihmisellä on syntyessä tietynlaisia luonteenpiirteitä, mutta tunneälyä ja taitoja ihminen voi kehittää koko elinkaaren ajan, tällöin kyse on vain tahdosta. Onnelliset ihmiset pyrkivät suhtautumaan ongelmiin positiivisesti, ja osaavat ajatella, että ne ovat väliaikaisia. Positiivisuudella he ajattelevat, että ongelmiin ei voi vaikuttaa ja niistä voi ainakin oppia. Onnettomat ihmiset kokevat ongelmat puolestaan niin, että he ovat olosuhteessa uhreja. Myönteiset tunteet lisäävät ongelmatilanteissa luovuutta ja nopeaa ratkaisukykyä. Tunteet auttavat hahmottamaan ryhmärajoja ja selkiyttävät ryhmärooleja. Tällä tiimiläiset tiedostavat muiden luonteenpiirteitä ja myönteiset pystyvät mukautumaan rooleihin. Tunnetaidon tasot ovat voimavarat, eli kyky luoda toimiva suhde muihin henkilöihin, toisena sisäiset henkiset esteet, eli itsekeskeisyys ja kyvyttömyys luoda suhteita muihin ja kolmantena toimintakyky vaativissa ja haasteellisissa tilanteissa, eli kyky tehdä aloite. (Laine, 2020)
Pohdinta
Tiimi on toimiva silloin, kun tiimin jäsenillä on yhteiset tavoitteet, sekä tiimin vahvuuksia osataan hyödyntää yhdessä ja ne täydentävät toisiaan. Tiimin rakentamisen alussa kartoitetaan tiimin omat vahvuutensa, jotta mahdollistetaan mahdollisimman tehokas työskentely. Keskustelun avulla tiimin jäsenet saavat ymmärryksen millainen tiimi tullaan perustamaan ja millainen tiimi halutaan saada aikaiseksi. Hyvän tiimin tunnusmerkkeinä toimii luottamus ja vahva tiimihenki. Olemme tässä moduulissa ymmärtäneet, kuinka tärkeää on tiimin eri roolit. Muutaman moduulin työskentelyn jälkeen, olemme tunnistaneet meidän omat vahvuutemme ja heikkoudet tiimityöskentelyssä. Sen kautta opimme tämän moduulin alussa jakamaan luottamusta tehtävien osalta, jolla mahdollistetaan tehokkaampi työskentelytapa. Jokainen tiimiläinen tietää päämäärän, mitä kohti mennään ja millä aikataululla. Olemme oivaltaneet, mitä vaatii työtehokkaaseen työskentelytapaan ja sitä noudattamalla pystymme tuottamaan aikaisempaan työhön kuluneella ajalla enemmän valmista materiaalia. Kriittinen tarkastelu työtämme kohden on myös vahvistanut toimintaamme entisestään. Tämän avulla voimme havaita mitkä ovat kehityskohteemme ja missä olemme hyviä.
Lähteet:
Aalto OpenLearning (n.d.) Millainen on hyvä tiimi?. Haettu 22.3.2021 osoitteesta https://openlearning.aalto.fi/mod/hvp/view.php?id=6214
Hepo-oja, S. Oikarinen, L. Veijola, S. (2019). Tunnetaito-opas ihmissuhdealan työntekijöille. Opinnäytetyö. Sosiaalialan tutkinto-ohjelma. Oulun ammattikorkeakoulu. Haettu 22.03.2021 osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061016257
Hirvanen, M. (2019). Miten muodostaa työelämän huipputiimi?. 19.2.2019. Haettu 22.3.2021 osoitteesta osoitteesta https://www.humap.com/blogi/2019/02/miten-muodostaa-tyoelaman-huipputiimi/
Koskinen, K. (2017). Ryhmäytyminen ja töiden organisointi. Opinnäytetyö. Liiketalouden tutkinto-ohjelma. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 22.03.2021 osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910772
Laine, P. (2020). Tiimityötaidot. 22.03.2021, Hamk.
Surbhi, S. (2018). Difference Between Group and Team. Blogijulkaisu 26.07.2018. Haettu 22.03.2021 osoitteesta https://keydifferences.com/difference-between-group-and-team.html