Työturvallisuus ja työhyvinvointi

Työturvallisuuslaki

Lailla pyritään parantamaan työympäristöä ja työolosuhteita työkyvyn ylläpitämiseksi työntekijöiden keskuudessa. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä työtapaturmia, tauteja ja työympäristöstä tai työstä aiheutuvia haittavaikutuksia fyysiselle tai henkiselle terveydelle. Laki määrää työn vaarallisuuden tai haastavuuden puitteissa olevat säännökset, esimerkiksi. Työturvallisuuskortti, jotta tiettyä työtä voidaan harjoittaa lain puitteissa. Esimiehen tulee ottaa huomioon ja arvioida työn vaarat ja vaaratekijät, niiden avulla pyrkiä ennaltaehkäisemään tapaturmia, tauteja tai muita työn aiheuttamia vaaroja. työntekijälle täytyy antaa riittävä perehdytys työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeudenmukaiseen käyttöön sekä turvallisuuteen perustuviin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien muuttuessa.(Työturvallisuuslaki 738/2002)

Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on noudatettava työnsä ja työolosuhteiden määräämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä, siisteyttä sekä huolellisuutta. Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työpaikalla vältettävä muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. (Työturvallisuuslaki 738/2002 § 14)

Työhyvinvointi

Esimiehillä on vastuu viestiä muutoksista alaisillensa. Muutosten takia muodostuu stressiä, jota voi vähentää, jos työpaikalla on hyvin rakennettu luottamus. Sen rakentamisessa on tärkeä kuunnella alaisia, keskustella heidän kanssansa ja olla läsnä arjessa. Esimiehen täytyy tiedottaa usein ja kehittää avointa selkeää tiedonkulkua, että jopa poissaolevien edut huomioidaan. On tärkeää tiedottamisessa kertoa mikä ei tule muuttumaan ja ei lupaa asioita, jotka et voi toteuttaa. Esimiehen on hyvä muistaa myös omasta jaksamisesta ja tuntea rajansa. (Apajalahti, n.d.)

Työntekijän pitää ottaa selvää sekä itseään että työyhteisöön koskevista asioista. Jos jotain jää epäselväksi, täytyy rohkeasti kysyä. Työntekijä voi kehittää omaa osaamista ja tarvittaessa pyytää lisäkoulutusta. Vuorovaikutuksella työpaikalla ja työtovereiden tsemppaamisella on iso merkitys työyhteisön jaksamisessa. Esimerkiksi yhteisissä tilaisuuksissa osallistujat pääsevät keskustelemaan ja kuuntelemaan toisia. Riittävä uni, säännöllinen liikunta ja terveellinen parantavat oman jaksaminen työssä. (Apajalahti, n.d.)

Toimiva työyhteisö on sellainen, jossa jokaisella ihmisellä on hyvä ja selkeä käsitys, mitä yrityksessä häneltä odotetaan. Merkittävä asia on se, että jokainen pääse osallistumaan ja vaikuttamaan työyhteisöön. Työhyvinvoinnin kannalta työolot ja työvälineet tukevat toimintaa, ja niitä ei saa olla vaarallisia. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. (Työturvallisuuslaki 2002/738 § 8). Työntekijä puolestaan on velvollinen noudattaa työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita (Työturvallisuuslaki 2002/738 § 18). Hyvän työhyvinvointiin kuuluu myös tukeva johtaminen ja työyhteisö. Kun työnyhteisö voi hyvin, se näkyy asiakastyytyväisyydessä, tuottavuudessa ja kannattavuudessa. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työt sujuvat, ja ihmiseen ei sattuu mitenkään, henkisesti tai fyysisesti. (Työturvallisuuskeskus, 2016) Työnantaja on kustannuksellaan velvollinen järjestämään työterveyshuolto työpaikalla terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. (Työterveyshuoltolaki 2001/1383 § 4)

Kiire, keskeytykset ja usean työtehtävän saman aikainen suorittaminen vaikuttavat työhyvinvointiin. Sitä voi parantaa aivoindeksikyselyllä, jossa kysytään tiedonkäsittelyvaatimuksia ja haastatteluilla, jossa keskustellaan työ ergonomista. Kognitiivista kuormitusta voi vähentää muutamalla keinolla. Esimerkiksi työpaikalla voi olla sovittu aika, kun jokainen työntekijä saa omaa työrauha, kun häntä ei saa häiritä. Sähköpostiviestit organisaation sisällä pitää vain koskea ihmisiä kenelle se on suunnattu, jotta työntekijän ei tarvitse kuluttaa aikaa selvittämiseen, jos asia koskee häntä. (Työsuojelurahasto, 2016)

Työympäristö voi olla joskus vaarallinen, esimerkiksi kun lämpötila toimitiloissa on liian kuuma tai kylmä. Työnantaja on velvollinen kehittää työpaikan työympäristön turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi. (Työturvallisuuslaki 2002/738 § 8)

Sosiaalinen työhyvinvointi

Sosiaalisissa suhteissa psyykkisen hyvinvoinnin luoja on muiden kannustaminen ja positiivisuuden tuominen työympäristöön. Pahan olon sylkeminen muihin työkavereihin rasittaa muita ja myöskin saastuttaa ilmapiiriä. Kun työympäristö voimaantuu positiivisista asioista, kuten kiitoksen antamisesta ja kannustamisesta, niin voidaan katsoa ongelmia yhdessä riitelemättä. Tämä luo hyvät kommunikointitaidot. Syrjiminen, haukkuminen, väkivalta ja ahdistelu on pahaa psyykkistä kuin fyysistäkin väkivaltaa. Kun tällainen negatiivisuus huomataan ajoissa, voidaan välttyä pahimmalta. Kun on hyvä ilmapiiri, niin riidat pystytään ratkaisemaan asiallisesti ja tehokkaammin. (Salo, 2016)

Työhyvinvoinnin hyödyt

Työhyvinvointi on tärkeä investointi organisaatiossa. Se vaikuttaa organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja erityisesti tänä päivänä maineeseen. Tarkkaan mietityt työhyvinvointiin liittyvät suunnitelmat voivat maksaa itsensä moninkertaisina takaisin. Työhyvinvoinnilla on merkittävä yhteys yrityksen tulosmittareihin esimerkiksi tuottavuuteen, sairauspoissaoloihin ja asiakastyytyväisyyteen. Hyvinvoiva työntekijä on psyykkisesti motivoitunut, vahva, tavoitteellinen, hyödyllinen ja innostunut. (Työterveyslaitos, n.d.)

Työhyvinvoini lisää myös suosiota rekrytoinnissa. Erilaisilla työpaikan virkistyspäivillä ja eduilla saa houkuteltua uudet työntekijät hakemaan kyseiseen työpaikkaan. Pelkkä virkistyspäivä ei kuitenkaan riitä vaan hyvinvointi tulee olla jokapäiväistä. Jonkun pitää olla vastuussa työhyvinvoinnista ja sen toiminnasta, jotta sitä pystytään kehittämään ja toteuttamaan. (Mercuri Finland, 2017)

Työsuojelu

Esimies saa työsuojeluun liittyvää apua työsuojelupäälliköltä ja työsuojelu valtuutetulta. Työsuojelun piiriin kuuluu esimerkiksi kehityskeskustelut, työturvallisuus ja työyhteisön henki. Kuukausi palaverissa on hyvä kerrata työntekijöiden kanssa turvallisuus ohjeet ja käydä ne yhdessä läpi. Tällä ei kiusata ketään vaan varmistetaan työturvallisuus. Esimiehen on tärkeä olla kuulolla, jotta pystyy tarttumaan ongelmiin ja toimimaan oikein. Aktiivisella esimiestyöllä pystyy luomaan työympäristön, jossa työntekijät viihtyvät ja ovat motivoituneita. Onnistumisista on tärkeää antaa palautetta, sillä se vaikuttaa psyykkisesti todella positiivisesti mielialaan. (Työturvallisuuskeskus, 2015)

Pohdinta

Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden edistämiseen löytyy useita erilaisia keinoja. Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä kokee työnsä turvalliseksi, terveelliseksi ja mielekkääksi, sekä työhyvinvointi on yksilön kokemus siitä, kuinka hän selviytyy työtehtävistään. Työhyvinvointia voidaan edistää puuttumalla epäkohtiin työpaikalla, ilmoittamalla niistä avoimesti esimiehelle ja vahvistaa entisestään tärkeitä työhyvinvointiin liittyviä asioita. Avoimesti puhuminen haittatekijöistä auttaa vähentämään työntekijälle aiheutuvaa kuormitusta. Hyvin organisoitu työ vähentää kiirettä, joka on yksi yleisimmistä tekijöistä työturvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Ennaltaehkäisy työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden takaamisessa tulisi olla prioriteettina ennen kuin tapaturma tai haitta terveydelle tapahtuu. Jokaisen vastuu on ilmoittaa, jos jokin asia on uhka työnteolle tai terveydelle.

Laki velvoittaa työnantajaa, sekä työntekijää huolehtimaan ja sitoutumaan terveyttä ja tapaturmalakia koskevaan lakiin, jotta vältyttäisiin mahdollisimman hyvin työstä aiheutuvilta haitoilta. Turhien riskien ottaminen päivittäisessä työssä on vieläkin merkittävä ongelma työyhteisöissä, siksi tulisikin huomioida, että työturvallisuuden säännökset ovat selkeitä niin työnantajan kuin työntekijänkin osalta. Työturvallisuuden vastuu kuuluu ensisijaisesti esimiehelle, mutta tieto olemassa olevista asetuksista on monelle liian vähäistä, eikä täten ymmärretä huolehtia kaikista turvallisuuteen liittyvistä asioista. Taloudelliset tai muut syyt, eivät tulisi olla turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamisen esteenä työntekijöille. Kehityskeskustelut tulisi olla säännöllisiä työyhteisössä ja ottaa huomioon työntekijöiden mielipiteet ja ajatukset.

Vaikuttavana tekijänä terveyden edistämiselle ja turvallisuudelle nähdään perehdyttäminen niin työtehtävän alkaessa, kuin myös työtehtävää vaihdettaessa. Myönteisen työilmapiirin ja yhteisen sitoutumisen kautta tavoitteellisuuteen, voidaan taata turvalliset toimitavat ja edistää yhteisön työhyvinvointia. Tiedonkulun toimivuus takaa tiedottamisen jokaiselle tasapuolisesti ja kaikki saa yhdenvertaisen tiedon turvallisuuteen liittyvistä ja yritystä koskevista asioista. Johtamisen avulla tulisi pyrkiä jatkuvaan työntekijöiden kehittymiseen ja oikeudenmukaiseen toimintaan alaisiaan kohtaan. Analyyttinen pohtiminen omasta johtajuudesta on myös nykyjohtajan tärkeä piirre, jonka avulla toimenpiteiden muutos voidaan toteuttaa nopeallakin aikataululla. (Finlex, 2020)

Lähteet:

Apajalahti, S. (n.d.). Yksilön työhyvinvointi muutoksessa. Youtube-video. Haettu 11.4.2021 osoitteesta https://www.youtube.com/watch?time_continue=193&v=65_W_iBYIME&feature=emb_logo&ab_channel=SannaApajalahti

Immonen, P. & Kettunen, O. (2017) Työhyvinvoinnin johtaminen. Mercuri International Oy - Mercuri Finland. Haettu 08.04.2021 osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=cAKWAvOZgps

Salo, K. (2016). Kirsi Salo - Mistä tekijöistä rakentuu toimiva työyhteisö ja työhyvinvointi?. Speakersforum. Haettu 08.04.2021 osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=juPt9oRlAnA

Työsuojelurahasto. (2016). Aivotyö toimivaksi - Näin vähennät työn kognitiivista kuormittavuutta. Youtube-video 6.9.2016. Haettu 11.4.2021 osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=bsnTcMH38oo&t=181s&ab_channel=Ty%C3%B6suojelurahasto

Työterveyshuoltolaki 2001/1383. Haettu 11.4.2021 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383#L2P4

Työterveyslaitos. (n.d.). Työhyvinvointi. Haettu 08.04.2021 osoitteesta https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/

Työturvallisuuskeskus. (2015) Esimies ja työsuojelu. Työturvallisuuskeskus. Haettu 09.04.2021 osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=A0ZILBxHpWE&t=143s

Työturvallisuuskeskus. (2016). Työhyvinvointia yhdessä. Youtube-video 5.7.2016. Haettu 11.4.2021 osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=WIJm1axC0PI&t=102s&ab_channel=Ty%C3%B6turvallisuuskeskus

Työturvallisuuslaki 2002/738. Haettu 11.4.2021 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki#L4P20